Yhteisellä keskustelulla kohti paikallisesti merkityksellistä opetusta. Käsitteellinen kontekstointi suunnitelmallisen kasvatustyön tukena
Kasvatuksen laatu on monitahoinen aihe, jota voi lähestyä
useista näkökulmista. Kielellä ja käsitteillä on merkittävä rooli laadun
kehittämisessä. Kielen avulla voimme rakentaa ja tehdä maailmaa sekä
ajatteluamme näkyväksi, se auttaa kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin,
kyseenalaistamaan, löytämään yhteyksiä ja rakentamaan siltoja eri yhteisöjen
välillä. Kieleen ja käsitteisiin liittyy yhtäältä mahdollisuus rakentaa
yhteistä ymmärrystä sekä toisaalta tehdä asioita merkityksellisiksi.
Kielellä on keskeinen rooli kasvatuksen laadun kehittämisessä
Opetuksen ja kasvatuksen laatuun on viime vuosina
kiinnitetty huomiota eri aloilla.
Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa laatua on
kehitetty kansallisella tasolla muun muassa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa.
Ohjelmassa on luotu osaamisen kuvaukset, jotka tiivistävät ja selkeyttävät
hyvää pedagogista käytäntöä sekä lasten ja nuorten osaamista medialukutaidon,
tvt-osaamisen sekä ohjelmointiosaamisen puitteissa. Ohjelmassa laatu näkyy näin
esimerkiksi käsitteitä tarkentamalla, kirkastamalla sekä luomalla tilaa
yhteiselle kehittämiselle.
Laadun kehittäminen näkyy myös laajemmin Suomessa
mediakasvatuksen kentällä. Medialukutaito
Suomessa -linjausten visiona on, että ”merkityksellistä, hyvää elämää
edistävät laaja-alaiset medialukutaidot ovat kaikille kuuluvia
kansalaistaitoja. Suomessa toteutetaan laadukasta, merkityksellistä ja
yhdenvertaista mediakasvatusta.” Laadukasta mediakasvatusta edistetään
linjausten mukaisesti esimerkiksi ennakoimalla erilaisia kehitystrendejä,
keskustelemalla ja ottamalla huomioon arvolähtökohdat sekä toiminnan
tavoitteellisuudella.
Käsitteellinen kontekstointi paikallisesti merkityksellisen kasvatustyön tukena
Kielellä ja käsitteillä on keskeinen rooli kasvatustyössä. Erilaiset
toimintaa ohjaavat tekstit toimivat usein siltana teorian ja käytännön välillä.
Ne auttavat esimerkiksi kehittämään opetuksen käytäntöjä, tekemään erilaisia
valintoja sekä löytämään yhteyksiä erilaisten ilmiöiden välillä. Koska kasvatus
tapahtuu kuitenkin aina tietyssä kontekstissa, on huomiota tärkeä kiinnittää
siihen, kuinka yhteiset käsitteet ymmärretään ja käytetään paikallisesti.
Omassa väitöstutkimuksessa
tarkastelin osaamisperustaista opetusta erityisesti opetussuunnitelmien
kontekstoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä teemana on opetuksen
merkityksellisyys, joka erityisesti näyttäytyi paikallisen näkökulman
huomioimisena ja yhteisen ymmärryksen rakentamisena.
Maailma on monimutkainen ja alati eri suuntiin muuttuva.
Tämä tekee ajankohtaisesta ja tulevaan orientoivasta osaamisen määrittelystä
vaikeaa. Eri näkökulmista käytävässä keskustelussa esiin nousseet ajatukset
erilaisista osaamistavoitteista voivat olla niin moninaisia, että niitä
kuvaavat yksittäiset käsitteet usein laajentuvat ja sitä kautta muuttuvat
abstrakteiksi. Määritelmien laajuuden johdosta ei voida olettaa, että opetuksen
keskeisimmät käsitteet ymmärrettäisiin aina samalla tavalla.
Opetuksesta ja sen kehittämisestä keskustellaan eri
tasoilla. Kansainväliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun – niin globaalilla,
eurooppalaisella kuin pohjoismaisellakin tasolla – osallistuu monia toimijoita,
jotka tarkastelevat aihetta eri lähtökohdista. Suomessa opetussuunnitelman
perusteet muodostaa kansallisella tasolla opetusta ohjaavan linjauksen.
Opetuksen käytännön näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, miten opetuksen
tavoitteet ymmärretään ja ne määritellään paikalliset erityisyydet huomioiden.
Käsitteellinen
kontekstointi auttaa kiinnittämään huomiota opetuksen suunnittelussa
käytettävään kieleen ja sen mahdollisuuksiin liikkua eri tasojen välillä. Määrittelemällä
käsitteet paikallisesti merkityksellisellä tavalla, eli kontekstoimalla niitä,
voimme tehdä näkyväksi ja sitoa ympäristön lisäksi esimerkiksi paikalliset
kulttuurit, kielet, historiat, elinkeinot, yhteisöt, perinteet, tapahtumat,
teknologiat, ajankohtaiset ilmiöt sekä ihmisten oman osaamisen osaksi opetuksen
suunnittelua.
Yhteisen keskustelun ja suunnittelun avulla voimme
määritellä keskeisiä käsitteitä paikallisesti merkityksellisellä tavalla niin,
että ne tukevat mielekkäällä tavalla laadukkaan opetus- ja kasvatustyön
kehittämistä.
Lauri Palsa
väitöskirja Developing a Theory of
Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study
of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework (2021) on ladattavissa
avoimesti osoitteessa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64769
Lisätietoa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmasta: www.uudetlukutaidot.fi
Lisätietoa kansallisista mediakasvatuslinjauksista: www.medialukutaitosuomessa.fi
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Myös hallinnon on otettava kielitietoisuus vakavasti omassa viestinnässään. Olen ehkä hieman eri mieltä siitä, että esim. opsin teksti suomennettaisiin kaikissa kunnissa omalla tavallaan. Pikemminkin olisi osattava kirjoittaa jo valtakunnallinen ops-perusteet selkosuomella.
VastaaPoista