Yhteisellä keskustelulla kohti paikallisesti merkityksellistä opetusta. Käsitteellinen kontekstointi suunnitelmallisen kasvatustyön tukena

Kasvatuksen laatu on monitahoinen aihe, jota voi lähestyä useista näkökulmista. Kielellä ja käsitteillä on merkittävä rooli laadun kehittämisessä. Kielen avulla voimme rakentaa ja tehdä maailmaa sekä ajatteluamme näkyväksi, se auttaa kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin, kyseenalaistamaan, löytämään yhteyksiä ja rakentamaan siltoja eri yhteisöjen välillä. Kieleen ja käsitteisiin liittyy yhtäältä mahdollisuus rakentaa yhteistä ymmärrystä sekä toisaalta tehdä asioita merkityksellisiksi.

Kielellä on keskeinen rooli kasvatuksen laadun kehittämisessä

Opetuksen ja kasvatuksen laatuun on viime vuosina kiinnitetty huomiota eri aloilla.

Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa laatua on kehitetty kansallisella tasolla muun muassa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa. Ohjelmassa on luotu osaamisen kuvaukset, jotka tiivistävät ja selkeyttävät hyvää pedagogista käytäntöä sekä lasten ja nuorten osaamista medialukutaidon, tvt-osaamisen sekä ohjelmointiosaamisen puitteissa. Ohjelmassa laatu näkyy näin esimerkiksi käsitteitä tarkentamalla, kirkastamalla sekä luomalla tilaa yhteiselle kehittämiselle. 

Laadun kehittäminen näkyy myös laajemmin Suomessa mediakasvatuksen kentällä. Medialukutaito Suomessa -linjausten visiona on, että ”merkityksellistä, hyvää elämää edistävät laaja-alaiset medialukutaidot ovat kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. Suomessa toteutetaan laadukasta, merkityksellistä ja yhdenvertaista mediakasvatusta.” Laadukasta mediakasvatusta edistetään linjausten mukaisesti esimerkiksi ennakoimalla erilaisia kehitystrendejä, keskustelemalla ja ottamalla huomioon arvolähtökohdat sekä toiminnan tavoitteellisuudella.

Käsitteellinen kontekstointi paikallisesti merkityksellisen kasvatustyön tukena

Kielellä ja käsitteillä on keskeinen rooli kasvatustyössä. Erilaiset toimintaa ohjaavat tekstit toimivat usein siltana teorian ja käytännön välillä. Ne auttavat esimerkiksi kehittämään opetuksen käytäntöjä, tekemään erilaisia valintoja sekä löytämään yhteyksiä erilaisten ilmiöiden välillä. Koska kasvatus tapahtuu kuitenkin aina tietyssä kontekstissa, on huomiota tärkeä kiinnittää siihen, kuinka yhteiset käsitteet ymmärretään ja käytetään paikallisesti.

Omassa väitöstutkimuksessa tarkastelin osaamisperustaista opetusta erityisesti opetussuunnitelmien kontekstoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä teemana on opetuksen merkityksellisyys, joka erityisesti näyttäytyi paikallisen näkökulman huomioimisena ja yhteisen ymmärryksen rakentamisena.

Maailma on monimutkainen ja alati eri suuntiin muuttuva. Tämä tekee ajankohtaisesta ja tulevaan orientoivasta osaamisen määrittelystä vaikeaa. Eri näkökulmista käytävässä keskustelussa esiin nousseet ajatukset erilaisista osaamistavoitteista voivat olla niin moninaisia, että niitä kuvaavat yksittäiset käsitteet usein laajentuvat ja sitä kautta muuttuvat abstrakteiksi. Määritelmien laajuuden johdosta ei voida olettaa, että opetuksen keskeisimmät käsitteet ymmärrettäisiin aina samalla tavalla.

Opetuksesta ja sen kehittämisestä keskustellaan eri tasoilla. Kansainväliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun – niin globaalilla, eurooppalaisella kuin pohjoismaisellakin tasolla – osallistuu monia toimijoita, jotka tarkastelevat aihetta eri lähtökohdista. Suomessa opetussuunnitelman perusteet muodostaa kansallisella tasolla opetusta ohjaavan linjauksen. Opetuksen käytännön näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, miten opetuksen tavoitteet ymmärretään ja ne määritellään paikalliset erityisyydet huomioiden.

Käsitteellinen kontekstointi auttaa kiinnittämään huomiota opetuksen suunnittelussa käytettävään kieleen ja sen mahdollisuuksiin liikkua eri tasojen välillä. Määrittelemällä käsitteet paikallisesti merkityksellisellä tavalla, eli kontekstoimalla niitä, voimme tehdä näkyväksi ja sitoa ympäristön lisäksi esimerkiksi paikalliset kulttuurit, kielet, historiat, elinkeinot, yhteisöt, perinteet, tapahtumat, teknologiat, ajankohtaiset ilmiöt sekä ihmisten oman osaamisen osaksi opetuksen suunnittelua.

Yhteisen keskustelun ja suunnittelun avulla voimme määritellä keskeisiä käsitteitä paikallisesti merkityksellisellä tavalla niin, että ne tukevat mielekkäällä tavalla laadukkaan opetus- ja kasvatustyön kehittämistä.

Blogitekstin kirjoittaja 

Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI

 

Lauri Palsa väitöskirja Developing a Theory of Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework (2021) on ladattavissa avoimesti osoitteessa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64769

Lisätietoa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmasta: www.uudetlukutaidot.fi

Lisätietoa kansallisista mediakasvatuslinjauksista: www.medialukutaitosuomessa.fi