Osallistavan pedagogiikan mallin avulla kohti ammatillisen koulutuksen autenttista johtajuutta

Valmisteluvaiheessa olevan väitöskirjani etnografisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kokemasta osallisuudesta opetuksen kehittämisessä sekä oppilaitosorganisaation johtajuudessa. Luon ammatillisen toisen asteen koulutukseen pedagogisen mallin, joka edistää opiskelijoiden osallisuutta ja omistajuutta omiin opintoihinsa käytännönläheisenä ja aitona johtamistoimintana.

Tutkimukseni edustaa modernia näkemystä johtajuudesta osallistavana prosessina. Sen taustateoriana on autenttisen johtajuuden teoria, jossa kaikkien toimintaan osallistuvien rooli nähdään merkityksellisenä, niin opiskelijoiden kuin opettajien. Autenttinen johtajuus on myös toimintatapa, joka mahdollistaa osallistamisen ja luo osallisuutta. (Luthans & Avolio, 2003, Gardner et al., 2011).

Autenttinen johtajuus voidaan nähdä kahdella eri tavalla (1) yksittäisenä käsiteenä ja (2) eettisesti tapahtuvana johtamistoiminnan mallina. Yksittäisenä käsitteenä autenttinen johtajuus muodostuu neljästä teoreettisesta alakäsitteestä: aitous, tarkoituksenmukaisuus, henkisyys ja herkkyys. Eettisesti tapahtuvan johtamistoiminnan malli rakentuu puolestaan luottavaisuudesta, toiveikkuudesta, optimistisuudesta, joustavuudesta, avoimuudesta, moraalisuudesta ja tulevaisuusorientaatiosta. Aineistoni on osoittanut, että opiskelijoiden kokema optimisuus pitää sisällään luottavaisuuden ja toiveikkuuden. Tämän vuoksi olen aineistoni luokittelun välineinä käyttänyt tiivistetysti viittä elementtiä: optimistisuutta, joustavuutta, avoimuutta, moraalisuutta sekä tulevaisuusorientaatiota.

Tutkimustehtävänäni on tutkia ja ymmärtää opiskelijoiden osallisuuskokemuksia osallistavan pedagogiikan mallintamiseksi ammatillisen koulutuksen autenttisessa johtajuudessa.

Päätutkimuskysymykseni ovat:

1.       Millaista osallisuutta ammatillisen toisen asteen opiskelijat kokevat osallistavassa toimintakulttuurissa autenttisen johtajuuden teoreettisessa viitekehyksessä? 

2.       Millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla opettajat tukevat opiskelijoiden osallisuutta, kun varsinaista osallistamisen mallia ei vielä ole käytettävissä?

Haastateltavina ovat olleet ammatillisen koulutuksen viisi täysi-ikäistä, valmistuvaa opiskelijaa. Keskustelunomaisen haastattelun teemoina olivat autenttisen johtajuuden teorian johtamistoiminnan mallin viisi, tiivistämääni elementtiä: optimistisuus, joustavuus, avoimuus, moraalisuus sekä tulevaisuusorientaatio. Haastatteluaineisto osoitti, että opiskelijat kuvaavat osallisuuden kokemuksiaan aktivoitumisena, motivoitumisena, vastuunottona sekä yhteistyönä. 

Pedagogisen mallin rakentaminen on vielä kesken, mutta alustavat tutkimustulokset osoittavat, että ammatillisen koulutuksen opiskelija on toisten aktivoija, osaava analyytikko, vastuullinen tarkkailija sekä yhteistyöhön harjaantuva realisti. Jotta tutkimukseni tuottaisi teoreettisestikin tarkasteltuna jotakin uutta, pedagogisen mallin rakentamisen seuraavassa vaiheessa tarkastelen luomiani pääkategorioita uudelleen autenttisen johtajuuden teorian neljän alakäsitteen avulla oppilaitoskontekstissa.

Opettaja-aineistosta tarkastelen pedagogisia ratkaisuja, joita tehdään spontaanisti, mahdollisesti ilman teoreettista viitekehystä. Tutkimustyöni löydöksen tiivistäisin tässä vaiheessa ajatukseen, miksi emme hyödyntäisi tätä osaavien opiskelijoiden energiaa arjen johtamistyössä. Olisiko oppilaitosarki tällöin enemmän kaikkien osallistensa näköistä?

Kiinnostukseni aiheeseen heräsi Rehtori-instituutin (nyk. Koulutusjohtamisen instituutti) Opetustoimen hallinnon ja johtamisen perus-ja aineopintojen aikaisen johtajuus-ilmiön teoreettisesta tarkastelusta, joka suuntasi myös opetustyössäni havainnoimaan opiskelijoissa piilevää johtajuuspotentiaalia. Opiskelijoita pyritään vahvasti osallistamaan oppilaitoksen arjessa monin eri tavoin ja aktiviteetein. Tämä on tärkeää ja muotitrendi lähes kaikilla yhteiskuntamme toimintasektoreilla. Mutta syntyykö osallistamalla aitoa osallisuutta ja kuinka paljon, jos emme koskaan kysy opiskelijoiden kokemuksia todellisesta osallisuuden tunteesta? Kirjoitan seuraavan blogini, kun pedagoginen mallini on valmis ja koeponnistettu.

 

Teija Sorri

Kirjoittaja toimii Turun ammatti-instituutissa lehtorina. Opetustyön lisäksi vastuuseen kuuluvat erilaiset ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen sekä opetuksen menetelmälliset kehittämistehtävät. Kirjoittaja tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta opiskelijoiden osallisuudesta oppilaitoksen autenttisessa johtajuudessa.

 

Lähteet:

Anttiroiko, A-V. 2010. Luova kaupunkikehittäminen. Kaupunkikonseptit innovatiivisenkaupunkikehittämisen apuna. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisu 32 / 2010. Luettu 15.9.2017 http://www.uta.fi/jkk/sente/julkaisut/sentejulkaisut/luova_kaupunki.pdf

Fredricks, J. A. 2011. Engagement in School and Out-of-School Contexts: A Multidimensional View of Engagement. Theory Into Practice 50, 327-335.

Gardner, W. L., Coglise, G. C., Davis, K. M., Dickens, M. P. 2011. Authentic leadership: A review on the literature and research agenda. The Leadership Quarterly 22, 1120-1145.

Luthans, F. & Avolio, B. J. 2003. Authentic leadership development. Teoksessa Cameron, K. S., Dutton, J. E. (Eds.) Positive organizational scholarship: Foundations of a new discipline (pp.241-261). San Francisco: BarrettKoehler.

 

 

 

 

Yhteisellä keskustelulla kohti paikallisesti merkityksellistä opetusta. Käsitteellinen kontekstointi suunnitelmallisen kasvatustyön tukena

Kasvatuksen laatu on monitahoinen aihe, jota voi lähestyä useista näkökulmista. Kielellä ja käsitteillä on merkittävä rooli laadun kehittämisessä. Kielen avulla voimme rakentaa ja tehdä maailmaa sekä ajatteluamme näkyväksi, se auttaa kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin, kyseenalaistamaan, löytämään yhteyksiä ja rakentamaan siltoja eri yhteisöjen välillä. Kieleen ja käsitteisiin liittyy yhtäältä mahdollisuus rakentaa yhteistä ymmärrystä sekä toisaalta tehdä asioita merkityksellisiksi.

Kielellä on keskeinen rooli kasvatuksen laadun kehittämisessä

Opetuksen ja kasvatuksen laatuun on viime vuosina kiinnitetty huomiota eri aloilla.

Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa laatua on kehitetty kansallisella tasolla muun muassa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa. Ohjelmassa on luotu osaamisen kuvaukset, jotka tiivistävät ja selkeyttävät hyvää pedagogista käytäntöä sekä lasten ja nuorten osaamista medialukutaidon, tvt-osaamisen sekä ohjelmointiosaamisen puitteissa. Ohjelmassa laatu näkyy näin esimerkiksi käsitteitä tarkentamalla, kirkastamalla sekä luomalla tilaa yhteiselle kehittämiselle. 

Laadun kehittäminen näkyy myös laajemmin Suomessa mediakasvatuksen kentällä. Medialukutaito Suomessa -linjausten visiona on, että ”merkityksellistä, hyvää elämää edistävät laaja-alaiset medialukutaidot ovat kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. Suomessa toteutetaan laadukasta, merkityksellistä ja yhdenvertaista mediakasvatusta.” Laadukasta mediakasvatusta edistetään linjausten mukaisesti esimerkiksi ennakoimalla erilaisia kehitystrendejä, keskustelemalla ja ottamalla huomioon arvolähtökohdat sekä toiminnan tavoitteellisuudella.

Käsitteellinen kontekstointi paikallisesti merkityksellisen kasvatustyön tukena

Kielellä ja käsitteillä on keskeinen rooli kasvatustyössä. Erilaiset toimintaa ohjaavat tekstit toimivat usein siltana teorian ja käytännön välillä. Ne auttavat esimerkiksi kehittämään opetuksen käytäntöjä, tekemään erilaisia valintoja sekä löytämään yhteyksiä erilaisten ilmiöiden välillä. Koska kasvatus tapahtuu kuitenkin aina tietyssä kontekstissa, on huomiota tärkeä kiinnittää siihen, kuinka yhteiset käsitteet ymmärretään ja käytetään paikallisesti.

Omassa väitöstutkimuksessa tarkastelin osaamisperustaista opetusta erityisesti opetussuunnitelmien kontekstoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä teemana on opetuksen merkityksellisyys, joka erityisesti näyttäytyi paikallisen näkökulman huomioimisena ja yhteisen ymmärryksen rakentamisena.

Maailma on monimutkainen ja alati eri suuntiin muuttuva. Tämä tekee ajankohtaisesta ja tulevaan orientoivasta osaamisen määrittelystä vaikeaa. Eri näkökulmista käytävässä keskustelussa esiin nousseet ajatukset erilaisista osaamistavoitteista voivat olla niin moninaisia, että niitä kuvaavat yksittäiset käsitteet usein laajentuvat ja sitä kautta muuttuvat abstrakteiksi. Määritelmien laajuuden johdosta ei voida olettaa, että opetuksen keskeisimmät käsitteet ymmärrettäisiin aina samalla tavalla.

Opetuksesta ja sen kehittämisestä keskustellaan eri tasoilla. Kansainväliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun – niin globaalilla, eurooppalaisella kuin pohjoismaisellakin tasolla – osallistuu monia toimijoita, jotka tarkastelevat aihetta eri lähtökohdista. Suomessa opetussuunnitelman perusteet muodostaa kansallisella tasolla opetusta ohjaavan linjauksen. Opetuksen käytännön näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, miten opetuksen tavoitteet ymmärretään ja ne määritellään paikalliset erityisyydet huomioiden.

Käsitteellinen kontekstointi auttaa kiinnittämään huomiota opetuksen suunnittelussa käytettävään kieleen ja sen mahdollisuuksiin liikkua eri tasojen välillä. Määrittelemällä käsitteet paikallisesti merkityksellisellä tavalla, eli kontekstoimalla niitä, voimme tehdä näkyväksi ja sitoa ympäristön lisäksi esimerkiksi paikalliset kulttuurit, kielet, historiat, elinkeinot, yhteisöt, perinteet, tapahtumat, teknologiat, ajankohtaiset ilmiöt sekä ihmisten oman osaamisen osaksi opetuksen suunnittelua.

Yhteisen keskustelun ja suunnittelun avulla voimme määritellä keskeisiä käsitteitä paikallisesti merkityksellisellä tavalla niin, että ne tukevat mielekkäällä tavalla laadukkaan opetus- ja kasvatustyön kehittämistä.

Blogitekstin kirjoittaja 

Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI

 

Lauri Palsa väitöskirja Developing a Theory of Conceptual Contextualisation of Competence-based Education: A Qualitative Study of Multiliteracy in the Finnish Curriculum Framework (2021) on ladattavissa avoimesti osoitteessa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/64769

Lisätietoa Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmasta: www.uudetlukutaidot.fi

Lisätietoa kansallisista mediakasvatuslinjauksista: www.medialukutaitosuomessa.fi