Osallistavan pedagogiikan mallin avulla kohti ammatillisen koulutuksen autenttista johtajuutta

Valmisteluvaiheessa olevan väitöskirjani etnografisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kokemasta osallisuudesta opetuksen kehittämisessä sekä oppilaitosorganisaation johtajuudessa. Luon ammatillisen toisen asteen koulutukseen pedagogisen mallin, joka edistää opiskelijoiden osallisuutta ja omistajuutta omiin opintoihinsa käytännönläheisenä ja aitona johtamistoimintana.

Tutkimukseni edustaa modernia näkemystä johtajuudesta osallistavana prosessina. Sen taustateoriana on autenttisen johtajuuden teoria, jossa kaikkien toimintaan osallistuvien rooli nähdään merkityksellisenä, niin opiskelijoiden kuin opettajien. Autenttinen johtajuus on myös toimintatapa, joka mahdollistaa osallistamisen ja luo osallisuutta. (Luthans & Avolio, 2003, Gardner et al., 2011).

Autenttinen johtajuus voidaan nähdä kahdella eri tavalla (1) yksittäisenä käsiteenä ja (2) eettisesti tapahtuvana johtamistoiminnan mallina. Yksittäisenä käsitteenä autenttinen johtajuus muodostuu neljästä teoreettisesta alakäsitteestä: aitous, tarkoituksenmukaisuus, henkisyys ja herkkyys. Eettisesti tapahtuvan johtamistoiminnan malli rakentuu puolestaan luottavaisuudesta, toiveikkuudesta, optimistisuudesta, joustavuudesta, avoimuudesta, moraalisuudesta ja tulevaisuusorientaatiosta. Aineistoni on osoittanut, että opiskelijoiden kokema optimisuus pitää sisällään luottavaisuuden ja toiveikkuuden. Tämän vuoksi olen aineistoni luokittelun välineinä käyttänyt tiivistetysti viittä elementtiä: optimistisuutta, joustavuutta, avoimuutta, moraalisuutta sekä tulevaisuusorientaatiota.

Tutkimustehtävänäni on tutkia ja ymmärtää opiskelijoiden osallisuuskokemuksia osallistavan pedagogiikan mallintamiseksi ammatillisen koulutuksen autenttisessa johtajuudessa.

Päätutkimuskysymykseni ovat:

1.       Millaista osallisuutta ammatillisen toisen asteen opiskelijat kokevat osallistavassa toimintakulttuurissa autenttisen johtajuuden teoreettisessa viitekehyksessä? 

2.       Millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla opettajat tukevat opiskelijoiden osallisuutta, kun varsinaista osallistamisen mallia ei vielä ole käytettävissä?

Haastateltavina ovat olleet ammatillisen koulutuksen viisi täysi-ikäistä, valmistuvaa opiskelijaa. Keskustelunomaisen haastattelun teemoina olivat autenttisen johtajuuden teorian johtamistoiminnan mallin viisi, tiivistämääni elementtiä: optimistisuus, joustavuus, avoimuus, moraalisuus sekä tulevaisuusorientaatio. Haastatteluaineisto osoitti, että opiskelijat kuvaavat osallisuuden kokemuksiaan aktivoitumisena, motivoitumisena, vastuunottona sekä yhteistyönä. 

Pedagogisen mallin rakentaminen on vielä kesken, mutta alustavat tutkimustulokset osoittavat, että ammatillisen koulutuksen opiskelija on toisten aktivoija, osaava analyytikko, vastuullinen tarkkailija sekä yhteistyöhön harjaantuva realisti. Jotta tutkimukseni tuottaisi teoreettisestikin tarkasteltuna jotakin uutta, pedagogisen mallin rakentamisen seuraavassa vaiheessa tarkastelen luomiani pääkategorioita uudelleen autenttisen johtajuuden teorian neljän alakäsitteen avulla oppilaitoskontekstissa.

Opettaja-aineistosta tarkastelen pedagogisia ratkaisuja, joita tehdään spontaanisti, mahdollisesti ilman teoreettista viitekehystä. Tutkimustyöni löydöksen tiivistäisin tässä vaiheessa ajatukseen, miksi emme hyödyntäisi tätä osaavien opiskelijoiden energiaa arjen johtamistyössä. Olisiko oppilaitosarki tällöin enemmän kaikkien osallistensa näköistä?

Kiinnostukseni aiheeseen heräsi Rehtori-instituutin (nyk. Koulutusjohtamisen instituutti) Opetustoimen hallinnon ja johtamisen perus-ja aineopintojen aikaisen johtajuus-ilmiön teoreettisesta tarkastelusta, joka suuntasi myös opetustyössäni havainnoimaan opiskelijoissa piilevää johtajuuspotentiaalia. Opiskelijoita pyritään vahvasti osallistamaan oppilaitoksen arjessa monin eri tavoin ja aktiviteetein. Tämä on tärkeää ja muotitrendi lähes kaikilla yhteiskuntamme toimintasektoreilla. Mutta syntyykö osallistamalla aitoa osallisuutta ja kuinka paljon, jos emme koskaan kysy opiskelijoiden kokemuksia todellisesta osallisuuden tunteesta? Kirjoitan seuraavan blogini, kun pedagoginen mallini on valmis ja koeponnistettu.

 

Teija Sorri

Kirjoittaja toimii Turun ammatti-instituutissa lehtorina. Opetustyön lisäksi vastuuseen kuuluvat erilaiset ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen sekä opetuksen menetelmälliset kehittämistehtävät. Kirjoittaja tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta opiskelijoiden osallisuudesta oppilaitoksen autenttisessa johtajuudessa.

 

Lähteet:

Anttiroiko, A-V. 2010. Luova kaupunkikehittäminen. Kaupunkikonseptit innovatiivisenkaupunkikehittämisen apuna. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisu 32 / 2010. Luettu 15.9.2017 http://www.uta.fi/jkk/sente/julkaisut/sentejulkaisut/luova_kaupunki.pdf

Fredricks, J. A. 2011. Engagement in School and Out-of-School Contexts: A Multidimensional View of Engagement. Theory Into Practice 50, 327-335.

Gardner, W. L., Coglise, G. C., Davis, K. M., Dickens, M. P. 2011. Authentic leadership: A review on the literature and research agenda. The Leadership Quarterly 22, 1120-1145.

Luthans, F. & Avolio, B. J. 2003. Authentic leadership development. Teoksessa Cameron, K. S., Dutton, J. E. (Eds.) Positive organizational scholarship: Foundations of a new discipline (pp.241-261). San Francisco: BarrettKoehler.