Koulutusvienti – kuntien uusi palvelutuote?

Post doc -tutkimuksessani, jota Kunnallisalan kehittämissäätiö tuki, tutkin kuntien koulutusvientiä. Kuntien ja perusopetuksen asemasta koulutusviennissä ei ole aiemmin tehty tutkimuksia. Koulutusviennillä tarkoitan tässä tutkimuksessa koulutusosaamista, joka tarkoittaa mm. opettajien ja asiantuntijoiden lähettämistä ulkomaille, toisaalta sisällyttäen siihen myös tilaus- tai muun koulutuksen, joka järjestetään Suomessa, mutta jonka maksaja tai asiakas on ulkomainen.

Tutkimuskysymykset ovat 1. Mitä on koulutusvienti ja mikä on kunnan rooli koulutusviennissä? 2. Millaista hyötyä koulutusvienti voisi tuoda pitkällä aikavälillä Suomeen ja mahdollisesti kuntiin? 3. Millainen on kunnan koulutusviennin taloudellisesti kestävä ja tuottava ansaintalogiikka? 4. Millaisia esteitä tai ongelmakohtia koulutusviennin toteuttamisessa kohdataan? Mitkä ovat koulutusviennin reunaehdot kunnissa?

Kyselyn osoitin valikoidulle kohdejoukolle kouluttajina toimineille, hallinnon edustajille kuten mm. opetushallituksen pääjohtajalle, sivistysjohtajille ja Lapin yliopiston harjoittelukoulun rehtorille, Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijoille ja tapaustutkimuksena Kiinan Chongqingin Xiejiewanin koululle. Haastateltavia kertyi yhteensä 28. Kuntien lukumääräksi tuli 9. Haastattelukysymykset liittyivät kolmen teeman alle. Teemat olivat historia, nykytilanne, tulevaisuus ja muuta (= omia ajatuksia aiheesta). Haastattelulomakkeet tein suomeksi ja kiinalaisille englanniksi.

Tutkimuksessani esitän tutkimuskysymyksiin liittyvien lukujen lopussa vastaukset kysymyksiin kuvioina koulutusviennin roolista, hyödyistä, taloudellisesti kestävästä ja tuottavasta ansaintalogiikasta ja onnistumisesta kunnissa. Johtopäätöksissä esitän kootusti kunnan koulutusviennissä huomioitavia seikkoja.

Tuloksista käy ilmi esimerkiksi, että seudullinen yhteistyö kannattaa. Tämän takia Outokumpu on mukana Joensuun toiminnassa. Kouluvierailut pystytään jakamaan koulujen kesken ja tällöin toiminta ei kohdistu aina samaan kouluun. Kunnassa on määriteltävä vastuuhenkilöt. Taustatyö asiakkaasta on tehtävä. Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jossa valmistelu-, toteutus- ja seurantavaiheen lisäksi on hyvä olla palautesysteemi. Tuotetta kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa.

Suomessa tukipalveluita voisi tarjota Business Finland antamalla apua tuotteistamiseen, innovointiuin, messuilla käymiseen ja verkottumiseen. Vero- ja vakuutusasioihin voisi tietoa tulla Kuntaliitolta. Opettajavaihtoon voisi miettiä uusia toimia ja parannuksia. Nuoria opettajia voisi lähettää saamaan opetuskokemuksia ulkomaille opettajankoulutukseen integroituneena tai pian valmistumisen jälkeen.

Nyt kehitysyhteistyö kuuluu opetusministerille ja koulutusvienti tiede- ja kulttuuriministerille. Yhteistyötä virkamiesten välillä pitäisi lisätä. Eri ministeriöissä ja virastoissa pitäisi olla erillinen koulutusvientivastaava ja heidän työnään pitäisi olla entistä tiiviimpi yhteistyö.

Kansainvälisyys kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan ja kaikille oppilaille. Koulutusvienti on yksi hyvä tapa opettaa kansainvälisyyttä kouluissa. Koulutusvienti voi kehittää opettajien ammatillista pätevyyttä ja antaa oppilaille kosketusta kansainvälisyyteen sekä edistää kunnan muiden palvelujen käyttöä. Koulutusvienti voikin hyvin kuulua yhdeksi kunnan palvelutuotteeksi, kun tuotteet, resursointi, myynti, markkinointi ja sopimukset ovat kunnossa.

 

Tutkimus löytyy verkkojulkaisuna sivulta https://kaks.fi/julkaisut/koulutusvienti-kuntien-uusi-palvelutuote/

Taina Peltonen

post doc -tutkija, ent. sivistysjohtaja (rehtori, opettaja)