27.11.2018

Tutkimuksen roolin vahvistaminen


Miten tutkimuksen roolia voidaan vahvistaa koulutuspolitiikan muodostumisessa?

Osana tämän vuoden Kasvatustieteen päiviä Sivistys, hallinto ja tutkimus -erityisteemaryhmä järjesti symposiumin tutkimuksen roolista koulutuspolitiikan muotoutumisessa. Symposium rakentui opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja professori Markku Jahnukaisen puheenvuoroista sekä paneelikeskustelusta, johon osallistui edellä mainittujen lisäksi Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari sekä Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo.

Tilaisuuden aikana yleisöllä oli mahdollisuus esittää nimettömän verkkokyselyn avulla omia ratkaisuehdotuksiaan siihen, kuinka tutkimusperustaisuutta voitaisiin edistää koulutuspolitiikan teossa. Tähän blogitekstiin olen koostanut tilaisuudessa esitettyjä ideoita. Lista ei ole kattava vaan pikemminkin kannustus keskustelun jatkamiseen.



Tutkimusperustaisuus on tärkeä lähtökohta koulutuspolitiikan teossa

Tutkimusperustaisuus korostaa tutkitun tiedon roolia toiminnan lähtökohtana. Varsinaisen tutkimusperustaisen toiminnan lisäksi tutkimuksellinen tausta on tärkeä tehdä näkyväksi, esimerkiksi opetussuunnitelmia kirjoitettaessa. Mikäli taustalla vaikuttavia teorioita ja tutkimuksia ei tuoda esiin, käytännön työtä tekevien ammattikasvattajien voi olla vaikea perehtyä niitä koskevaan keskusteluun tarkemmin. Tämän seurauksena voi olla vaikea kehittää omaa toimintaansa niiden perusteella. Lisäksi kysyttiin kouluverkon supistamisesta sekä hallituksen esityksestä lukio-opetuksen englanninkielisestä tarjonnasta. Esimerkkinä uusista tutkimuskohteista mainittiin vastauksissa monipuolisemmat arviointitutkimukset PISAn rinnalle. ”Esimerkiksi tutkimusta opetussuunnitelman arvopohjan toteutumiselle tarvittaisiin”.

Tutkimusperustaisuutta ei voi olla ilman tehtyä tutkimusta

Tutkimuksen tekeminen edellyttää aina resursseja. Tilaisuuden aikana kerätyistä ideoista monet liittyivät tutkimuksellisten olosuhteiden varmistamiseen ja monipuolisen sekä laaja-alaisen rahoituksen lisäämiseen. Yliopistojen ohella myös ammattikorkeakoulut tulisi ottaa huomioon tutkimusinstrumenteissa ja rahoituksen tulisi olla tarpeeksi pitkäkestoista. Rahoitusta ei tarvita vain uuden tutkimuksen tekemiseen vaan myös jo olemassa olevan tutkimustiedon kokoamiseen.

”Tarvitaan perusrahoituksella toteutettua pitkäjänteistä tutkimusta, joka tutkii laajasti ja uteliaasti koulutuspolitiikkaa useista ja uusista näkökulmista. Annetaan arvoa ja aikaa perusteelliselle ja politiikan sykleistä nähtynä hitaallekin tutkimukselle.”

”Yliopistossa ja korkeakouluyhteisössä monialaisen tutkimuksen kokoaminen ja missiopohjaisuus tutkimuksessa.   Mekanismeina tutkimuksen strateginen suuntaaminen, ratkaisuhakuisen tutkimuksen tukeminen, asiantuntijoiden kannustaminen ajatusjohtajuuteen ja laajempaan keskusteluun, pyöreän pöydän keskustelut, tutkija-asiantuntijoiden mobiliteetti tutkimuksesta esim. julkiseen hallintoon ja takaisin tutkimukseen.”

”Tutkimukselle lisää aikaa sekä tutkimustietoa hyödyntäville foorumeille. Tämä tapahtuisi siten, että yliopistoille annetaan enemmän perusrahoitusta ja vähemmän kilpailtua rahoitusta, tai kilpaillun rahoituksen määriä nostetaan selvästi. Nyt uuden tutkimusten toteuttamisen sijaan uran keskivaiheilla olevien ja senioritutkijoiden aika menee tutkimusrahoitusten hakemiseen. Aika saattaa mennä täysin hukkaan, koska rahoitukset ei riitä kaikille hyville hakemuksille.”

Miten tutkittu tieto siirtyy käytäntöihin?

Pelkkä tutkimuksen tekeminen ei vielä riitä tutkimusperustaisen koulutuspolitiikan muodostumiseen. Tutkimustuloksia on myös aidosti hyödynnettävä. On siis pohdittava keinoja, kuinka tietoa tutkimuksen kentältä voidaan parhaiten siirtää osaksi koulutuspolitiikan teon käytäntöä. Tilaisuudessa esitettyjen ideoiden perusteella viestintää tutkimuksesta voidaan edistää monin tavoin, esimerkiksi niin, että tutkijat viestivät tutkimuksestaan myös suomeksi. Tutkimustulosten saavutettavuutta voidaan edistää esimerkiksi julkaisemalla avoimissa journaaleissa, populaareissa julkaisuissa ja suomeksi. Tutkimustietoa voidaan myös muotoilla tiiviiseen muotoon ja helposti saataville.

”Kannustetaan (tavalla tai toisella) tutkijoita julkaisemaan suomeksi ja muillakin kuin JUFO-foorumeilla.”

”Tutkijoilta odotetaan julkaisemista kansainvälisillä foorumeilla englanniksi. Samalla suomenkielisten julkaisujen arvostus on esim. JUFO-forumilla matala.”

”Yhteisiä keskustelutilaisuuksia, jossa kentän toimijat, tutkijat ja päättäjät voivat keskustella.” 

”Kuntapäättäjille tiede- ja tutkimuspitchauksia.”

Tutkimusperustaisuus on yhteistyötä tutkimuksen ja hallinnon välillä

Tutkimuksen tekemisen ja tulosten esiin tuomisen lisäksi hallinnon toiminta on tärkeää tutkimusperustaisen koulutuspolitiikan edistämisessä. Tutkimusperustaisuus edellyttää, että tutkijoita ja tutkimusta kuunnellaan. Tutkimusta tehdään paljon, osa tuloksista saattaa olla toisistaan poikkeavia ja jopa ristiriitaisia. Siksi tarvitaan laajaa ymmärrystä tutkimuksesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä kokonaisuuksien ja eri näkökulmien huomioimiseksi. Laaja-alaisella tutkimusten huomioimisella voidaan välttää yksittäisten näkökulmien painottuminen ja tutkimusperustaisuuden kaventuminen

”Kysymys myös siitä kenen ääni kuuluu, kun kuullaan tutkimustuloksia?”

”Kuinka tasapainoilla erilaisen informaation virrassa päätöksiä tehdessä, kun tietoa tulee niin tutkijoilta, kentän toimijoilta (esim. Opettajat, oppilaat), erilaisilta etujärjestöiltä jne. ja se saattavat korostaa hyvinkin eri asioita tai olla jopa ristiriidassa.”

”Onko kaikilla tutkijoilla yhtäläiset mahdollisuudet tuoda tutkittua tietoa poliittisten päättäjien tietoon vai onko se mahdollista lähinnä niille tutkijoille ja hankkeille, jotka ovat jo jossakin aiemmassa yhteydessä luoneet kontaktin jota hyödyntää ja ylläpitää?”

”Kuuntelemalla tutkijoita.”

”Ammattikasvattajien tutkimusperustainen täydennyskoulutus”

Miten sinun mielestäsi tutkimusperustaisuutta voidaan edistää koulutuspolitiikan teossa?

Lauri Palsa
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti


1 kommentti:

  1. Tähän liittyy osaltaan myös tutkimukseen perustuva opetus ja koulutus, mikä voi näkyä esim. seuraavilla tavoilla (Berit Hyllsethin jaottelu):
    1.Opetus toteutetaan viimeisimpien tutkimustulosten mukaisesti.
    2.Koulutusohjelmat toteutetaan tutkimusympäristöissä.
    3.Tutkimuspohjaista opetusta tarjoavat kokopäiväiset opettajat, joilla on omaa tutkimustoimintaa.
    4.Tutkimuksen perustuvaa opetusta tarjoavat alan aktiiviset tutkijat.
    5.Tutkimukseen perustuva opetus tarkoittaa, että opiskelijat osallistuvat tieteellisen menetelmän harjoitteluun aktiivisen tutkijan ohjauksessa.

    Lisää Karvin blogista osoitteessa https://blogi.karvi.fi/2018/09/11/tutkimukseen-perustuva-opetus-mita-auditointiraportit-kertovat/

    Yst. terveisin, Mira Huusko

    VastaaPoista