17.10.2021

 

 

 

Miten pedagogisella johtamisella vahvistetaan oppilaitoksen me -henkeä?

Ammatillisen koulutuksen laaja uudistus tuli voimaan vuonna 2018. Se vaati ammatillisten oppilaitosten johtamiselta uutta otetta, koska reformi toi koulutuksen järjestäjille lisää vapauksia, mutta myös haasteita, koulutuksen järjestämiseksi. Aloitin kollegani Ari Hyyryläisen kanssa syksyllä 2019 yhteistyön erään ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän johdon ja esimiesten kanssa.

Johdon ja esimiesten valmennuksella pyrittiin vahvistamaan yhteisöllistä ja osallistavaa johtamista sekä toimintakulttuuria. Tavoitteena oli luoda pitkäjänteinen valmennusprosessi johdon ja esimiesten pedagogisen johtamisosaamisen kehittymiseksi. Hyödynsimme Arin kanssa kollegatyöparin aloittamaa työtä ja tutustuimme johtamistehtävissä toimivien ajatuksiin pedagogisesta johtamisesta ja sen eroista muuhun johtamiseen.

Jatkoimme työtä suunnittelemalla valmennusten teemat yhdessä koulutuksen järjestäjän johtoryhmän kanssa ja toteutimme ne Opetushallituksen oppilaitosjohdolle kohdennetuissa henkilöstön kehittämisohjelmissa. Nämä em. tekijät mahdollistivat jatkumon valmennukselle sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Tavoitteenamme oli myös kirkastaa oppilaitoksen ydintehtävää, pedagogiikka ja sitä tukevan johtamisen pedagogista näkemystä. Pedagogista johtamista käsittelimme valmennusprosessin aikana kolmesta eri näkökulmasta;  pedagogisen yhteisön johtamisena, pedagogisesti johtamisena sekä pedagogiikan johtamisena (Hyyryläinen, Kalavainen & Ylitervo, 2020).  

Ryhmässä olivat mukana myös tukipalveluiden johdon edustajat. Valmennuksessa hyödynsimme aktiivisia osallistavia menetelmiä ja valmennuspäivien välissä osallistujilla oli tehtäviä, jotka edistivät heidän sekä opetushenkilöstön osallissuutta ja aktivointia koulutuksen järjestäjän laadukkaan työn edistämiseksi. Käytimme valmennuksessa erilaisia pedagogisesti johtamisen menetelmiä, joita  osallistujat kokeilivat välitehtävien avulla henkilöstönsä kanssa.

Syksyllä 2019 valmennuksessa paneuduttiin koulutuksen järjestäjän strategisen toiminnan  tarkasteluun, kriittisten menestystekijöiden konkretisointiin sekä yhteisöllisyyden kehittymiseen osallistujaryhmässä, jossa esimieskokemus vaihteli. Organisaatiorakenteen uudistus oli toteutettu pari vuotta aikaisemmin ja em. tavoitteet olivat ajankohtaisia.  Teemana ja punaisena lankana syksyn tapaamisissa sekä välityöskentelyssä olivat pedagogisen johtamisen toiminnot sekä niiden konkreettinen toteuttaminen henkilöstön kanssa. Välitehtävänä oli kokeilla johtamistyössä uudenlaisia menetelmiä pedagogisen johtamisen keinoin ja pohtia, miten uusi toimintamalli tuki henkilöstön osallisuutta.

Vuoden 2020 valmennuksen aloituspäivään osui koronakriisin alku. Päivän teemaksi muodostui kriisijohtaminen. Oppilaitoksen toiminnan nopea uudelleen organisointi haastoi pedagogisen henkilöstön johtamistyötä ja tarvittiin keinoja tilanteesta selviämiseksi, jossa kouluttajan tuki tuli tarpeeseen.  Seuraavassa tapaamisessa arvioitiin edellisen toimintakauden onnistumisia toiminnan kehittämis- ja painopistealueiden mukaisesti ja välitehtävänä oli kesän aikana etsiä konkreettisia ratkaisuja seuraavan toimintakauden painopistealueiden toteuttamiseksi.  Monipaikkaisuuden johtamisen avulla etsittiin keinoja saada arki yhteisölliseksi. Syksyllä 2020 nostettiin entistä ponnekkaammin esille motto, joka painotti me- henkeä organisaatiossa. Pedagogisen johtamisen rinnalle nostettiin johtajuus ja sen määrittely sekä konkretisointi oppilaitostoiminnassa.

Vuoden 2021 valmennuksen teemoina ovat pedagogisen yhteisön tulevaisuusjohtaminen ja tulevaisuustyö sekä oppiva ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Valmennuksen välitehtävien toteutukseen on osallistettu myös opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja syksyn valmennuksessa keskitytään tulevaisuussuuntautuneesti priorisoituihin asioihin pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Pedagogisen johtamisen luomia edellytyksiä koulutuksen järjestäjän oppilaitostoiminnassa tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin pedagogiseen identiteettiin paneutuen. Pedagoginen identiteetti voidaan nähdä yhteisesti muotoiltuina käsityksinä hyvästä opetuksesta ja oppimisesta sekä opetuksen suuntaviivoista. Se on yhteisen perustan luomista opetustoiminnalle.   (Korhonen, Nevgi & Stenlund, 2011) Eri kunnissa toimivien yksiköiden episteemisistä kulttuureista ollaan pääsemässä kohti yhteistä ymmärrystä ja me- henkeä. 

Opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista strategisessa uudistamisessa sekä pedagogisen johtamisen kehittymisessä tukivat heille toteutetut koulutukset. Koulutusten teemoina olivat pedagogiikan sekä tiimien toiminnan kehittäminen.  Koulutuksiin osallistujat toteuttivat erilaisia pedagogista toimintaa kehittäviä toimenpiteitä ja laativat ehdotuksia, jotka esiteltiin myös johdon ja esimiesten koulutuspäivissä. Opetus- ja ohjaushenkilöstön esittämät ideat otettiin innokkaasti vastaan ja niitä vietiin mahdollisuuksien mukaan osaksi strategista suunnittelua ja mietittiin, miten niitä pedagogisen johtamisen eri keinoin saadaan vietyä opetustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Ritva Ylitervo

Kirjoittaja toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina. Työtehtäviin kuuluvat ammatillisen opettajakoulutuksen lisäksi oppilaitosjohdon ja esimiesten sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukset. Kirjoittaja tekee parhaillaan väitöstutkimusta luotsiopettajuudesta.

Lähteet:

Hyyryläinen, A., Kalavainen, J.  & Ylitervo, R. (2020). Pedagogista johtamista ammatillisen oppilaitoksen arjessa. Teoksessa: Risku, P., Laitinen-Väänänen, S., Ojala, A-L., Tiihonen, A-K & Torvinen, H.(toim.).(2020). Tulevaisuuden opettajuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 283.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-572-2

 Korhonen, V., Nevgi, A. & Stenlund, A. (2011). Pedagogisen johtamisen ja yhteisen oppimiskäsityksen luomisen haasteet korkeakoulujen muutoksessa. Teoksessa: Mäkinen M., Korhonen V., Annala J., Kalli P., Svärd, P. &Värri, V.-M. (2011). Korkeajännityksiä - kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press

 http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-939


 

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti