Aikuisten medialukutaidon edistäminen edellyttää systemaattisia toimenpiteitä
Digitalisaation tuomat muutokset arkeen ja yhteiskuntaan,
polarisoiva keskustelu sosiaalisessa mediassa, mediaympäristöihin vaikuttavat
algoritmit ja nopeasti leviävä valheellinen ja vääristelevä tieto on tuonut
medialukutaidon tärkeyden vahvasti esiin. Medialukutaito voi vahvistaa yhteiskunnan
turvallisuutta, toimivaa demokratiaa sekä edistää hyvinvointia, kulttuuria,
ihmisoikeuksia sekä sivistystä.
Mediankentällä tapahtuneet muutokset ja kehitys on luonut tarvetta
kehittää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiselle. Vaikka
Suomessa on pitkä perinne lasten ja nuorten mediakasvatuksessa, aikuisten medialukutaidon
edistäminen on jäänyt usein konkreettisten toimenpiteiden osalta varjoon.
Aikuisten
medialukutaitoa edistetään kansallisten Medialukutaito
Suomessa -linjausten mukaisesti. Linjausten visiona on, että kaikkien ihmisten
mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan paranevat. Jotta aikuisten
medialukutaitotyötä voidaan vaikuttavammin tukea, tarvitaan tietoa nykytilasta
sekä tulevaisuudesta.
Aikuisten medialukutaidon edistämisen nykytila Suomessa
Toteutimme yhteistyössä Kulttuuripolitiikan
tutkimuskeskus Cuporen kanssa selvityksen
aikuisten mediakasvatuksen tilasta Suomessa. Selvityksen perusteella sen nähtiin olevan vielä
”lapsenkengissä” verrattuna lasten ja nuorten mediakasvatukseen.
Aikuisten medialukutaidon edistäminen vaatii
erityistä huomiota. Aikuiset eroavat suuresti toisistaan esimerkiksi iän,
elämäntilanteen sekä mediankäyttötapojen ja -taitojen suhteen. Aikuiset eivät
myöskään ole koko ikäryhmän tavoittavien organisaatioiden piirissä eivätkä
siten muodosta valmista kohdeyleisöä mediakasvatukselle.
Opetussuunnitelmien
kaltaisten ohjaavien linjausten sijaan osaamista tuleekin tarkastella ihmisten
omista tarpeista ja lähtökohdista käsin. Ihmisillä on koulutuksen, työelämän,
vapaa-ajan harrastusten ja muun elämän myötä paljon erilaista osaamista ja myös
medialla on erilainen rooli ihmisten elämässä.
Laajana
käsitteenä medialukutaito kattaa kaiken mediaan liittyvän osaamisen ja tiedon,
joten on tarkasteltava erikseen sitä, millaista medialukutaitoa itse kukin
tarvitsee hyvään elämään. Medialukutaito voi koostua mediaan liittyvän
ymmärryksen lisäksi median käyttämisen, tulkinnan, itse tekemisen ja tuottamisen
taidoista sekä vuorovaikutuksesta mediaympäristöissä.
Medialukutaitoa
edistävillä tahoilla mediakasvatus on selvityksen perusteella melko harvoin
oman organisaation ydintoimintaa. Kaikki eivät välttämättä tunnista tekevänsä
medialukutaidon edistämistä työssään, jos mediakasvatus on pieni osa muuta
toimintaa tai jos sille ei ole määriteltyä asemaa toimintastrategioissa.
Aikuisten
medialukutaidon edistämisessä on tunnistettu erilaisia haasteita:
Medialukutaitoja edistävä kenttä on kaikessa moninaisuudessaan pirstaleinen
eikä verkostoja tai koordinaatiota ole tarpeeksi, resursseja ei ole riittävästi
ja toiminta ei välttämättä ole jatkuvaa. Toisaalta toiminnan vahvuutena on
käytännön mediakasvatuksen, toiminnan kehittämisen ja tutkimuksen osalta pitkä
perinne. Toimintaa tukee myös monet olemassa olevat rakenteet.
Miten aikuisten medialukutaitoa voidaan edistää?
Haastattelemalla selvityksessä asiantuntijoita
hahmotimme sitä, millaisin keinoin aikuisten medialukutaidon tilaa
voitaisiin tulevaisuudessa edistää. Tulosten perusteella aikuisten medialukutaidon
edistämisessä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti viiteen osa-alueeseen:
1.
Edistetään mediakasvatuksen tunnettuutta. On tärkeää, että saadaan lisättyä tietoisuutta
mediakasvatuksesta ja sen myötä medialukutaidon teemoista. Tietoa tarvitaan
myös siitä, mitkä tahot edistävät aikuisten medialukutaitoa. Toisaalta, myös
aikuisten kanssa toimivat organisaatiot tarvitsevat tietoa toisistaan ja
mediakasvatuksesta.
2.
Kehitetään koordinaatiota ja ohjausta. Aikuisten mediakasvatuksen systematisoimiseksi tarvitaan
ohjausta ja yhteistyötä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kansallisten
linjausten kehittämistä aikuisten näkökulmasta sekä tukea linjausten
toimeenpanoon, käytännön työtä tukevia koordinaatiotoimia sekä tukea verkostoitumiseen
3. Vahvistetaan
tutkimusperustaisuutta. Aikuisten medialukutaidoista ja mediankäytöstä tarvitaan enemmän
tutkittua tietoa. Tutkimustieto auttaa toiminnan suunnittelemisessa ja
kehittämisessä. Tutkimustyötä tulisi
tehdä ennen kaikkea tiiviissä yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa.
4. Lisätään
mediakasvatusosaamista. Aikuisten mediakasvatuksen ja medialukutaidon osaamista on tärkeä
lisätä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ammattilaisten perus- ja
täydennyskoulutuksen mahdollisuuksien kehittämistä.
5. Kehitetään
rahoitusta. Aikuisten
mediakasvatukseen on tällä hetkellä riittämättömästi rahoitusta ja sitä tukevia
rakenteita. Rahoituspohjaa tulisi sekä vahvistaa että monipuolistaa.
Erityisesti tarvitaan rahoitusrakenteita, jotka mahdollistavat eri sektoreiden
ja toimialojen välisen yhteistyön.
Yhteistyö luo pohjan systemaattiselle kehittämiselle
Mikään taho
ei varmasti voi ratkaista jokaista toimenpidettä yksin, mutta jokainen voi
osallistua yhteiseen työhön. Esiin nostetut toimenpiteet auttavat löytämään
tarttumapintaa ja luovat pohjaa yhteiselle keskustelulle. Toimenpiteiden kautta
jokainen aikuisten medialukutaitoon liittyvien teemojen parissa työskentelevä
voi pohtia, miten toimenpiteet voivat liittyä omaan toimintaan ja sen
tavoitteisiin.
Yhteistyön
avulla voimme pyrkiä siihen, että kaikkien ihmisten mahdollisuudet kehittää
medialukutaitoaan paranevat.
Lauri Palsa
Erityisasiantuntija,
KT, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kansallisessa
audiovisuaalisessa instituutissa aikuisten mediakasvatusta tukevaa työtä
tehdään aktiivisesti osana muuta mediakasvatuksen edistämistä. Tuemme aikuisten
medialukutaitotyötä muun muassa tuottamalla ja kokoamalla tietoa,
valmistelemalla tukimateriaaleja, edistämällä tietoisuutta ja osaamista,
koordinoimalla ja luomalla mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkostoitumiseen
sekä omasta toiminnasta kertomiseen. Mikäli sinulla on kehittämis- tai
yhteistyöehdotuksia medialukutaitoon liittyen, voit ottaa rohkeasti yhteyttä.