Miten pedagogisella johtamisella vahvistetaan oppilaitoksen me -henkeä?
Ammatillisen koulutuksen laaja uudistus tuli voimaan vuonna 2018. Se vaati ammatillisten oppilaitosten johtamiselta uutta otetta, koska reformi toi koulutuksen järjestäjille lisää vapauksia, mutta myös haasteita, koulutuksen järjestämiseksi. Aloitin kollegani Ari Hyyryläisen kanssa syksyllä 2019 yhteistyön erään ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän johdon ja esimiesten kanssa.
Johdon ja esimiesten valmennuksella pyrittiin
vahvistamaan yhteisöllistä ja osallistavaa johtamista sekä toimintakulttuuria. Tavoitteena
oli luoda pitkäjänteinen valmennusprosessi johdon ja esimiesten pedagogisen
johtamisosaamisen kehittymiseksi. Hyödynsimme Arin kanssa kollegatyöparin
aloittamaa työtä ja tutustuimme johtamistehtävissä toimivien ajatuksiin
pedagogisesta johtamisesta ja sen eroista muuhun johtamiseen.
Jatkoimme työtä suunnittelemalla valmennusten teemat
yhdessä koulutuksen järjestäjän johtoryhmän kanssa ja toteutimme ne Opetushallituksen
oppilaitosjohdolle kohdennetuissa henkilöstön kehittämisohjelmissa. Nämä em.
tekijät mahdollistivat jatkumon valmennukselle sekä ajallisesti että
sisällöllisesti. Tavoitteenamme oli myös kirkastaa oppilaitoksen ydintehtävää,
pedagogiikka ja sitä tukevan johtamisen pedagogista näkemystä. Pedagogista
johtamista käsittelimme valmennusprosessin aikana kolmesta eri näkökulmasta; pedagogisen yhteisön johtamisena,
pedagogisesti johtamisena sekä pedagogiikan johtamisena (Hyyryläinen,
Kalavainen & Ylitervo, 2020).
Ryhmässä olivat mukana myös tukipalveluiden johdon
edustajat. Valmennuksessa hyödynsimme aktiivisia osallistavia menetelmiä ja
valmennuspäivien välissä osallistujilla oli tehtäviä, jotka edistivät heidän
sekä opetushenkilöstön osallissuutta ja aktivointia koulutuksen järjestäjän laadukkaan
työn edistämiseksi. Käytimme valmennuksessa erilaisia pedagogisesti johtamisen
menetelmiä, joita osallistujat kokeilivat
välitehtävien avulla henkilöstönsä kanssa.
Syksyllä 2019 valmennuksessa paneuduttiin koulutuksen
järjestäjän strategisen toiminnan tarkasteluun,
kriittisten menestystekijöiden konkretisointiin sekä yhteisöllisyyden
kehittymiseen osallistujaryhmässä, jossa esimieskokemus vaihteli. Organisaatiorakenteen
uudistus oli toteutettu pari vuotta aikaisemmin ja em. tavoitteet olivat
ajankohtaisia. Teemana ja punaisena
lankana syksyn tapaamisissa sekä välityöskentelyssä olivat pedagogisen
johtamisen toiminnot sekä niiden konkreettinen toteuttaminen henkilöstön
kanssa. Välitehtävänä oli kokeilla johtamistyössä uudenlaisia menetelmiä pedagogisen
johtamisen keinoin ja pohtia, miten uusi toimintamalli tuki henkilöstön
osallisuutta.
Vuoden 2020 valmennuksen aloituspäivään osui koronakriisin
alku. Päivän teemaksi muodostui kriisijohtaminen. Oppilaitoksen toiminnan nopea
uudelleen organisointi haastoi pedagogisen henkilöstön johtamistyötä ja tarvittiin
keinoja tilanteesta selviämiseksi, jossa kouluttajan tuki tuli tarpeeseen. Seuraavassa tapaamisessa arvioitiin edellisen
toimintakauden onnistumisia toiminnan kehittämis- ja painopistealueiden mukaisesti
ja välitehtävänä oli kesän aikana etsiä konkreettisia ratkaisuja seuraavan
toimintakauden painopistealueiden toteuttamiseksi. Monipaikkaisuuden johtamisen avulla etsittiin
keinoja saada arki yhteisölliseksi. Syksyllä 2020 nostettiin entistä
ponnekkaammin esille motto, joka painotti me- henkeä organisaatiossa.
Pedagogisen johtamisen rinnalle nostettiin johtajuus ja sen määrittely sekä
konkretisointi oppilaitostoiminnassa.
Vuoden 2021 valmennuksen teemoina ovat pedagogisen
yhteisön tulevaisuusjohtaminen ja tulevaisuustyö sekä oppiva ja yhteisöllinen
toimintakulttuuri. Valmennuksen välitehtävien toteutukseen on osallistettu myös
opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja syksyn valmennuksessa keskitytään
tulevaisuussuuntautuneesti priorisoituihin asioihin pedagogisen toiminnan
kehittämisessä. Pedagogisen johtamisen luomia edellytyksiä koulutuksen
järjestäjän oppilaitostoiminnassa tarkastellaan seuraavaksi tarkemmin
pedagogiseen identiteettiin paneutuen. Pedagoginen identiteetti voidaan nähdä
yhteisesti muotoiltuina käsityksinä hyvästä opetuksesta ja oppimisesta sekä
opetuksen suuntaviivoista. Se on yhteisen perustan luomista opetustoiminnalle.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistumista
strategisessa uudistamisessa sekä pedagogisen johtamisen kehittymisessä tukivat
heille toteutetut koulutukset. Koulutusten teemoina olivat pedagogiikan sekä
tiimien toiminnan kehittäminen. Koulutuksiin osallistujat toteuttivat
erilaisia pedagogista toimintaa kehittäviä toimenpiteitä ja laativat
ehdotuksia, jotka esiteltiin myös johdon ja esimiesten koulutuspäivissä. Opetus-
ja ohjaushenkilöstön esittämät ideat otettiin innokkaasti vastaan ja niitä
vietiin mahdollisuuksien mukaan osaksi strategista suunnittelua ja mietittiin,
miten niitä pedagogisen johtamisen eri keinoin saadaan vietyä opetustoiminnan
suunnitteluun ja toteutukseen.
Ritva Ylitervo
Kirjoittaja toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa
Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina. Työtehtäviin kuuluvat
ammatillisen opettajakoulutuksen lisäksi oppilaitosjohdon ja esimiesten sekä
opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukset. Kirjoittaja tekee parhaillaan
väitöstutkimusta luotsiopettajuudesta.
Lähteet:
Hyyryläinen, A., Kalavainen, J. & Ylitervo, R. (2020). Pedagogista johtamista ammatillisen oppilaitoksen arjessa. Teoksessa: Risku, P., Laitinen-Väänänen, S., Ojala, A-L., Tiihonen, A-K & Torvinen, H.(toim.).(2020). Tulevaisuuden opettajuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 283.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-572-2
Korhonen, V., Nevgi, A. & Stenlund, A. (2011). Pedagogisen johtamisen ja yhteisen oppimiskäsityksen luomisen haasteet korkeakoulujen muutoksessa. Teoksessa: Mäkinen M., Korhonen V., Annala J., Kalli P., Svärd, P. &Värri, V.-M. (2011). Korkeajännityksiä - kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press
http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-939