Kuinka iso luuta koulutuksen kenttää lakaisee?

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa on meneillään iso remontti. Uudistettavana ovat sekä järjestäjäkenttä että rahoitusjärjestelmä. Eduskunnalle juuri annetun hallituksen esityksen tarkoituksena on lakkauttaa nykyiset lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen järjestämisluvat. Uusista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö hakemusten perusteella käyttäen kokonaisarviota ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Millään hakijalla ei tule olemaan lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen, vaikka lainsäädännön edellytykset täyttyisivät. Kokonaisuudesta ja jokaisesta luvasta sisältöineen päättää ministeriö. Sen käsissä tulee olemaan paljon. Uudistuksen todelliset vaikutukset nähdään vasta, kun järjestämisluvista päätetään.

Uudistuksen lähtökohtana on saada aikaan mittavat säästöt. Harmillista on, että esityksessä ei eritellysti esitetä euromääräisiä arviota säästöjen kohdentumisesta. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan koko uudistuksen tavoitteena on saada aikaan 260 miljoonan euron säästöt. Esitys paljastaa sen, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä vähenee ja niiden koot kasvavat merkittävästi nykyiseen verrattuna. Sillä uskotaan säästöt saavutettavan.  Nähtäväksi jää, miten.

Uudistuksen lähtökohtana ovat säästöjen aikaansaaminen, mutta esityksen tavoitteena todetaan olevan korkealaatuinen järjestäjärakenne, joka mahdollistaisi monia hyviä asioita, mm. nykyistä yksilöllisemmän ja joustavamman koulutuksen.  Voihan näin ollakin, mutta esityksestä ei selviä, miten kaikki tämä on mahdollista, kun tavoitellaan isoja säästöjä, koulutettavien määrä tulee olemaan suunnilleen sama kuin nykyisin ja työelämän iso murros vaatii myös aikuiskoulutukselta paljon.

Kiinnostavaa olisi tietää, mikä tulee olemaan rakenteiden ja rahoituksen uudistamisen sekä päätettyjen ja tulossa olevien säästöjen yhteisvaikutus. Näin ison uudistuksen vaikutukset olisin toivonut arvioidun tehtyä paremmin. Asiasta päättäville ja muille tahoille pitää antaa tietoa siitä, mihin esitys arvioiden mukaan käytännössä johtaa. Se on merkityksellistä tietoa, kun tehdään valintoja siitä, millaisena esitys hyväksytään.

Miten käy nuorten mahdollisuuksien päästä perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen? Perustuslain mukaiset sivistykselliset oikeudet ja Suomea sitovan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen (TSS-sopimus) turvaamat oikeudet saada koulutusta on kyettävä turvaamaan myös tulevaisuudessa. Esityksessä todetaan, että järjestämislupien myöntämisen kriteerinä tullaan ottamaan huomioon kaikkien perusopetuksen päättävien nuorten mahdollisuus aloittaa toisen asteen opinnot. Oikeuksien turvaamisen arviointi tulee tehdä järjestämislupia myönnettäessä.

Mitkä ovat koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet järjestää toimintansa laadukkaasti ja tuloksellisesti? Tämä riippuu pitkälti koulutuksen järjestäjän saamasta rahoituksesta ja koulutuksen järjestäjän lakisääteisistä velvollisuuksista. Tehtävien ja valtionosuuksien tulee olla tasapainossa. Valtiolta tulevan rahoituksen tulee mahdollistaa kaikkien lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja koko ikäluokan kouluttaminen, myös heidän, jotka opiskeluunsa tavallista enemmän aikaa ja resursseja tarvitsevat. Muussa tapauksessa koulutustakuusta puhuminen on seinille puhumista, vailla vaikutuksia.

Valmistelutyö on tehty ministeriössä virkamiestyönä. Miksi siinä ei ole juurikaan käytetty hyväksi tutkijoiden ja muuta ministeriön ulkopuolista asiantuntemusta? Näillä olisi varmasti ollut paljon annettavaa vaikutusten kokonaiskuvan muodostamiseksi. Jos ja kun uudistus todeksi tulee, siitä riittää tutkimuksen aihetta, myös kasvatustieteen näkökulmasta.