12.2.2024

 

Tulevaisuuden koulun perustana tulee olla lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi

Suomalainen kasvatus - ja koulutusjärjestelmä on merkittävä osa yhteiskuntaamme, ja sitä koskevat päätökset vaikuttavat laajasti lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Yhtä aikaa koulutuksen vaikutukset ulottuvat kaikille yhteiskunnan tasoille. Koulutusjärjestelmämme menestys tehtävässään kulkee käsikkäin yhteiskunnan hyvin- tai pahoinvoinnin kanssa. 

Nopeasti muuttuva ja yhä kompleksisemmaksi käyvä lasten ja nuorten kasvuympäristö haastaa koulutusta koskevia ratkaisuja. Tässä ajassa ratkottavaksi nousevat erityisesti osaamistason laskuun, lasten ja nuorten pahoinvointiin ja koulujen eriarvoistumiseen liittyvät kysymykset sekä digitalisaation nopea kehittyminen. Suurena kysymyksenä pohditaan sitä, miten opetusta järjestetään radikaalisti pieneneville ikäluokille. 

 Kompleksinen toimintaympäristö haastaa yksilöä ja järjestelmää monin tavoin. Kestävän hyvinvoinnin rakentuminen edellyttää merkityksellisyyden, hallinnan ja ymmärryksen kokemuksia. On pohdittava sitä, minkälainen koulutuspolku vahvistaa lasten ja nuorten uskoa siihen, että osaaminen, hyvinvointi sekä toimijuus yhteisöissä kantavat tulevaisuudessa. Koulutuksen tulee avata näkymiä tulevaan ja antaa valmiuksia lapsille ja nuorille toimia moninaistuvassa yhteiskunnassa niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

 

Huomisen hyvinvointia ja osaamista rakennetaan tänään

Hyvinvointi on suorin tie parempiin oppimistuloksiin ja kouluun kiinnittymiseen. Tutkimuksesta tiedämme, että hyvinvoinnin ja oppimisen suhde on erottamaton. Hyvinvointi luo edellytyksiä motivaatiolle sekä oppimiselle ja ajattelutaitojen kehittymiselle. Toisaalta menestyminen opinnoissa vahvistaa oppilaan hyvinvointia. 

Hyvinvointia voidaan oppia kouluarjen kohtaamisissa ja käytänteissä. Se on kuin epidemia, joka tarttuu kouluyhteisössä oppilaiden, opettajien ja rehtoreiden kesken. Siksi hyvinvointia tulee myös johtaa niin, että se kiinnittyy arjen pedagogisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin ja menetelmiin. Ulkopuolelta tulevat, yksittäisiin hyvinvoinnin osa-alueisiin kohdistuvat toimet ja kokeilut eivät tuota samanlaisia tuloksia kuin systemaattinen, opetussuunnitelmaan kytkeytyvä hyvinvoiva arki. Siksi on tärkeää, että kouluyhteisö tunnistaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen ja tavat sen rakentamiseen. Siihen tarvitaan jatkuvia ammatillisen kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia myös koulun aikuisille. Koulujen resurssit erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen osana koulutyötä ovat kestäviä investointeja tulevaisuuteen.

Koulu ei kuitenkaan voi yksin ratkaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita. Koulu toteuttaa omaa sivistys- ja kasvatustehtäväänsä, eikä se voi korjata puutteita muissa yhteiskunnan hyvinvointipalveluissa. 

Satsaukset terveydenhuoltoon, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja perheiden tukemiseen ovat satsauksia myös oppimistulosten parantamiseen. Yhteiskunnassa tarvitaan pikaisesti toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi eri sektoreiden yhteistyötä tiivistämällä. 

 

Tulevaisuuteen katsova johtaja

Perusopetusjärjestelmässä kehittämistä tulisi ohjata ja johtaa johdonmukaisesti jokaisella tasolla, kansallisesti, paikallisesti ja koulun tasolla sekä niiden välillä. Mikä on se innostava visio, mikä houkuttaa kaikki toimijat saavuttamaan huippuosaamista, hyvinvointia ja ammatillista luottamusta? Viimeaikaiset yhteiskunnan muutokset muovaavat väistämättä myös koulua. Mitä olemme oppineet menneestä? Reflektointi on oppimisen edellytys ja monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Mikä on yhteinen suuntamme, visio paremmasta hyvinvoinnista ja syvemmästä oppimisesta? Tässä ajassa tarvitaan tulevaisuuteen katsovaa johtamista sekä jaettua pedagogista johtamista koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. 

Koko koulutusjärjestelmän arvoperustaa sekä sivistys- ja oppimiskäsitystä tulee tarkastella laajana kokonaisuutena ja tulevaisuuden näkökulmasta. Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämisen tueksi tulisi varmistaa, että tarjolla on riittävä, oikea-aikainen, monipuolista tietoperustaa ja tutkimusta, joka tukee valtakunnallista ja paikallista kehittämistyötä. Kehittämisen lisäksi tarvitaan myös kehittymisen seurantaa sekä yhteisöllistä vastuuta jokaisen oppijan osaamisen kehittymisestä. 

Johtajuudella on olennainen vaikutus kouluyhteisön toimintakulttuurin ja oppimisedellytysten rakentumiseen niin oppilaiden kuin opettajien näkökulmasta. Johtajien ja opettajien peruskoulutuksessa tulee vahvistaa dialogisuutta, tulevaisuusorientoitunutta pedagogista osaamista ja taitoa kehittää opetussuunnitelmaa.  Jatkuva oppiminen tukee johtajien ja opettajien valmiuksia myös systemaattiseen ja kriittiseen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. 

Ajan virrassa

Koululla on tulevaisuustehtävä. Siksi tarvitaan kaikilla tasoilla ajan virrassa johtamista, joka yhdistää menneen, nykyisen ja tulevaisuuden. Koulutusta koskevien ratkaisujen ja kansallisten linjausten on katsottava riittävän pitkälle horisonttiin, vaikka tässä ajassa koetut haasteet saattavat sumentaa näkymää tulevaisuuteen. Samaan aikaan näköpiirissä on pidettävä nykyhetki, jossa lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppimisen edellytykset rakennetaan. Tämän päivän ratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten elämään kauaskantoisesti, siksi kompleksisiin ongelmiin ei pidä etsiä yksinkertaisia ratkaisuja.  Koulun ikuinen haaste on todellinen: miten rakentaa hyvää tulevaisuutta tässä hetkessä menneisyyden opeilla.

 

Päivi Nilivaara toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin koulu -hankkeessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli peruskoulun tulevaisuutta.

Pia Kola-Torvinen toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa sekä tekee väitöskirjaa koulutusjohtamisesta Helsingin yliopistoon.