Onko koululla toivoa?

Avoimen korkeakoulun opiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden koulusta

 Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun avoimen korkeakoulun opiskelijat ovat kasvatustieteiden opinnoissa perehtyneet tulevaisuuden koulusta esitettyihin skenaarioihin (Sitra, 2015;  Sitra, 2017).

 Opiskelijoiden orientaatio ja tavoitteet tähän koulutukseen ovat hyvin erilaiset. Osalle tämä koulutus tuo mahdollisuuden hakeutua ammatilliseen opettajakoulutukseen, osalle kasvatustieteiden kautta avautuu uusi maailma ihmisen kasvun ja kehityksen ymmärtämiseksi eri aikakausina sekä erilaisissa yhteisöissä. Opinnoissa opiskelijat ovat erilaisin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmin etsineet omia skenaarioitaan tulevaisuuden koulusta. Tämän tekstin tarkoituksena on avata sitä ajattelua, joka minulle opiskelijoiden tehtäviä arvioivana opettajana on avautunut opiskelijoiden oppimistehtävien kautta tulevaisuuden koulusta.

Opiskelijat haastattelivat, hyödynsivät tulevaisuusverstasta, tulevaisuuskolmiota tai tulevaisuuspyörää luodakseen kuvaa tulevaisuuden koulusta. Tietoa he keräsivät eri ikäisiltä, eri toimialoilla toimivilta sekä erilaisissa työyhteisöissä ja eri koulutusasteilla opettajan tehtävissä toimivilta henkilöiltä.

Teen yhteenvetoa tulevaisuuden koulusta näihin opiskelijoiden toteuttamiin tehtäviin perustuen:

Tulevaisuuden kouluympäristöt ovat oppimiskyliä, joissa oppiminen tapahtuu osittain ja yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Verkostomaisuus mahdollistaa erilaisia yhteisöllisyyden muotoja eikä koulutusta enää järjestetä yhden kouluttajan taholta. Verkostomaisuus laskee uudelleen kouluttautumisen kynnystä. Saumaton työelämän mukanaolo koko opintojen ajan kannustaa opinnoissa ja tulevaisuudessa töihin siirtymisessä. Oppilailla ja opiskelijoilla on henkilökohtainen oppimisalusta, joka on osa koko Suomen ja kansainvälisen koulutuksen verkostoa. Oppimisalusta toimii osana oppijan jatkuvan oppimisen kehää. Oppilailla on mahdollisuus edetä omaan tahtiin seuraamalla oman oppimistason mukaisia nauhoitettuja luentoja henkilökohtaisen tabletin ja kuulokkeiden kautta. Näin toimien saavutetaan myös parempi työrauha.

Koulussa on hyvä olla, kun opiskelijat tuntevat toisensa ja opettajat tuntevat oppilaansa. Koulussa toteutuvat erilaiset kohtaamiset ja vuorovaikutukset tuovat turvallisuuden tunnetta ja tukevat yhteisöllisyyttä. Yhteisön ongelmat ja vastoinkäymiset käännetään voitoksi kohtaamalla ja yhdessä toimien.  Varmistetaan, että asiat on ymmärretty oikein.  Nuorten on tärkeä saavuttaa ymmärrys, että heidän kokemuksillaan, mielipiteillään, ajatuksilla ja tunteilla on merkitystä. Kokemus osallisuudesta on nuorelle arvokasta ja se luo kouluhyvinvointia ja tukee mielenterveyttä. Se vähentää koulukiusaamista, syrjäytymisriskiä sekä turvaa kasvua ja kehitystä. Paremman tulevaisuuden kannalta ihmisen on voitava tuntea, että pystyy vaikuttamaan asioihin.

Ryhmässä oppien kiinnostavan ilmiön tarkastelu opettaa aktiivista tiedon etsimistä, sen jäsentelyä ja johtopäätösten tekemistä sekä tiimissä toimimista ja vuorovaikuttamista. Kaikki oppivat toisiltaan ja tavoitteena on jokaisen vahvuuksien löytäminen. Selkokieliset dokumentit, panostaminen kielen opettamiseen ja opiskelijaohjaukseen ovat koulun arkea.

Kouluyhteisössä moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden välillä toimii. Perusopetuksessa työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosionomi. Oppilaat ja vanhemmat ovat mukana ratkaisukeskeisessä koulun toiminnan suunnittelussa. Käytössä on digitaalinen nuorisotyö.

Opettajan rooli on valmentava ja opastava. Yhteistyö toisten opettajien kanssa on arkipäivää. Työkuormaa ja vastuuta jaetaan, joka lisää työssäjaksamista ja työhyvinvointia.

Nuorten haastateltujen esittämät ajatukset tiivistävät sen, mikä nousee merkitykselliseksi tulevaisuuden koulussa ja luo meille näkymän siitä, että koululla on toivoa. Nuorten itsensä mielestä tulevaisuuden koulussa tärkeimpiä asioita ovat kaverisuhteet ja niissä pärjääminen sekä koulun henkilökunnan antama tuki ja neuvonta. Tärkeää on saada tunne siitä, että saan olla oma itseni. Ketään ei kiusata ja koulussa on hyvä yhteishenki. Tulevaisuuden koulussa olisi entistä tärkeämpää panostaa kouluympäristön sekä luokan ilmapiiriin; ennen kaikkea kaveritaitoihin ja kaverisuhteisiin.

Maaret Kallion (2020, 41) sanoin ” Toivo laskeutuu menneen, nykyhetken ja tulevan yhteiseen linjaan, eikä vain johonkin niistä”.

Tulevaisuuden koulun osalta toivoa luovat nyt eri ikäiset ihmiset erilaisissa yhteisöissä. On tärkeää kuulla heitä ja yhdessä pohtia, mitä on opittu, mikä meitä juuri nyt puhuttaa ja mitä kohti haluamme mennä.

 

Ritva Ylitervo

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Lähteet:

Kallio, M. (2020). Voimana toivo. WSOY.

Sitra. 2015. Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Maa_jossa_kaikki_rakastavat_oppimista-3.pdf

Sitra. 2017.Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja.

https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/07/Selvityksia1241.pdf