Kokonaisvaltainen lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistäminen edellyttää kaikkien toimialojen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä
ja osallisuutta. Toimivan yhteistyön saavuttamiseksi koulun, muiden toimialojen
ja sidosryhmien välillä tarvitaan yhteisen toiminnan uudelleen tarkastelua.
Tämän päivän kuntatoiminnassa peräänkuulutetaan
yhteistyötä. Yhteistyö perustuu ajatukseen yksittäisten toimialojen
kykenemättömyydestä ratkaista ongelmia yksin sekä siihen, kuinka yhä
kompleksisemmaksi käyvät ongelmat edellyttävät laaja-alaista tarkastelua ja
monipuolista asiantuntijuutta. Tästä näkökulmasta kouluilla on merkittävä rooli
lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa yhdessä muiden toimialojen ja
sidosryhmien kanssa, jotta sosiaaliset ongelmat kuten lasten ja nuorten
syrjäytyminen eivät lisääntyisi. Kouluissa voidaan esimerkiksi tukea lasten ja
nuorten terveellisiä elämäntapoja ja ehkäistä kiusaamista. Koulut yksinään eivät
kuitenkaan voi vastata kaikesta tästä, vaan tarvitaan yhteisvastuuta.
Aiemmat tutkimukset ovat tarkastelleet kunnallista
hyvinvoinnin edistämistyön tilaa. Keskeisenä haasteena on nähty, että kuntien
eri toimialat työskentelevät liian usein irrallaan toisista toimialoista ja
toimijoista (Syväjärvi & Leinonen 2020). Koulun näkökulmasta tämä voi
merkitä sitä, että koulut jäävät ulkopuolelle niiltä areenoilta, joilla lasten
ja nuorten hyvinvoinnista keskustellaan ja tehdään päätöksiä. Siilomaisesta
toimintatavasta tulisi päästää irti kohti eri toimialojen ja toimijoiden
samansuuntaista yhteistyötä, jossa keskiössä on lapsen, nuoren ja koko lapsiperheen
hyvinvointi. Tämä edellyttää yhteistyön vahvistamista.
Lapin yliopiston koordinoimassa
monitieteisessä ArkTORI – Arktinen kehittyvä rehtori hankkeessa yhtenä
tavoitteena on selvittää koulujen roolia monialaisessa kunnallisessa lasten ja
nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä. Hankkeessa on valmistunut alustavia
tutkimustuloksia perustuen Lapin alueen rehtoreille suunnattuihin kyselyyn ja
haastatteluihin sekä kuntien laajoihin hyvinvointikertomuksiin ja lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvaan dokumenttianalyysiin. Alustavien
tutkimustulosten mukaan kouluilla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet
osallistua kunnallisille yhteistyön areenoille ja tukea lasten ja nuorten hyvinvointia.
Haasteiden näkökulmasta keskeistä on pohtia, milloin ja miten näille areenoille
osallistutaan. Onko yhteistyö painottunut ennemmin akuuttien ongelmien
selvittämiseen haasteiden jo eskaloiduttua vai onko yhteistyö luonteeltaan
pitkäjänteistä ja proaktiivista? Vaikuttaisi siltä, että painotusta tulisi vielä
siirtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita ennakoivaan suuntaan ja tähän
työhön painottuvien verkostojen vahvistamiseen.
Yhteistyö eri toimialojen välillä
näyttää vielä olevan paikoin aluillaan. Aineiston perusteella rehtorit näkevät,
että yhteistyö koulun ja muiden kunnan toimialojen välillä tarvitsee
kehittyneempiä yhteistyön käytäntöjä, yhteistyön tavoitteiden vahvistamista
sekä vahvempaa sitoutumista. Yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi
koulujen tulisi voida eri tavoin osallistaa lapsia, nuoria ja perheitä
hyvinvoinnin edistämistyöhön.
Kunnilla riittää vielä tehtävää
yhteistyön vahvistamisessa eri toimialojen välillä. Myönteiseltä näyttää
koulujen mahdollisuudet osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään
yhteistyöhön. Eri toimijoiden välisen ja laaja-alaisen yhteistyön tärkeyttä
tulisi kuitenkin vielä kirkastaa. Tarvitsemme laajempaa ymmärrystä siitä, mitkä
kaikki teot vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Jotta lasten ja
nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan edistää yhdessä, tarvitaan
yhteistyömyönteisiä toimintatapoja sekä yhteistyöhön kannustavaa johtajuutta.
Lähteet:
Syväjärvi,
A. & Leinonen, J. (2020). Strategiatyöllä hyvinvointia?
Strategiakäytäntöjen kehittyneisyys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Hallinnon Tutkimus 39 (1), 52-66.
Kirjoittajat ovat ArkTORI-hankkeen henkilöstöä
Henna Nurmi, tutkija, Lapin yliopisto
Jaana Leinonen, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto
Saana Korva, projektipäällikkö, Lapin yliopisto
